TARINANI

REBEKKA JAAKKOLA

 

 

 

Minulle elämäni kunnossa oleminen on onnellisuutta, stressittömyyttä ja voimaa selviytyä elämän tuomista haasteista suhteellisen helposti. Omaa elämäni kuntoa rakennan joka päivä säännöllisellä rytmillä, rutiineilla sekä elämäntavoilla, jotka pyrin pitämään sellaisina että ne edistävät onnellisuutta, stressittömyyttä sekä fyysistä ja henkistä voimaani.

TÄSSÄ ON MINUN TARINANI

Olen ollut elämäni aikana kymmenillä laihdutuskuureilla ja dieeteillä. Painon sahaaminen ylös-alas oli hyvin tavallista. Ajattelin huonoina hetkinä olevani lihava, ruma ja epämiellyttävä, kun taas hyvinä hetkinä näin oman kauneuteni ja voimani. Huonoja hetkiä oli vain useammin ja ruokin niitä tajuamattani yli 40-vuotta.

Poltin melkein 20 vuotta ja käytin elämäni aikana alkoholia paljon. Samalla sairastin jatkuvasti flunssaa ja vatsatauteja, enkä juuri tervettä päivää nähnyt. Bulimiaan sairastuin teiniässä ja kärsin siitä yli 17 vuotta. Elämä ahdisti ja ajatukset pyörivät koko ajan painon ja ulkonäön ympärillä. Olin myös sairaalloisen tarkka ulkonäöstäni. Reilu kaksikymppisenä minulle puhkesi psoriasis ja kun olin ruotsinlaivalla asiakaspalvelutyössä, selviytyminen oli vaikeaa. Itsetunto laski entisestään ja elämä tuntui epätoivoiselta.

Minua vaivasi myös erilaiset niska-hartiaseudun ja selän kivut teini-iästä asti. Kolmekymppisenä kivut muuttuivat koko kehon hermokivuiksi, jotka eivät helpottaneet yölläkään. En nukkunut vuosiin kunnolla, sillä keho ei kestänyt paikoillaan oloa ja kivut pahenivat öisin. Tutuiksi tulivat tulehduskipu-, särky,- ja lihasrelaksanttilääkkeet ja sitä myöten myös erilaiset muut sairaudet kuten tulehdussairaudet, jatkuvat vatsakivut ja päänsäryt. Liikunta jäi kokonaan, sillä en pystynyt kuin kävelemään kivuiltani. Kierre oli valtava ja sen vaikutus kertaantui koko ajan isommaksi ja isommaksi.

Kävin sairaalassa monasti jopa ambulanssilla. Olen läpikäynyt kaikki maailman hoitomuodot ja laittanut fysioterapiaan, hierontaan ja osteopatiaan omaisuuden. En kyennyt pysähtymään, sillä kivut pahenivat paikallaan ollessa. Vauva-arkena olin niin kipeä, että siivosin tauotta. Pysymällä liikkeessä kipuja sieti jotenkin. Olin myös keskivaikeasti masentunut ja elämä oli pitkään ollut selviytymistä. Oli iltoja kun en uskaltanut nukahtaa, sillä en ollut varma heräänkö järjissäni. Parisuhde kärsi, eikä mikään tuntunut enää miltään. Lapsi oli ainut, joka tuotti minulle elämänhalua. Sairauksieni vuoksi jouduin luopumaan poliisiurasta, lopulta tuli ero, sain potkut uudesta työpaikasta ja muutama vuoden päästä kaiken kruunasi ensimmäisen yritykseni konkurssi. Oma koti piti myydä isojen yrityslainojen maksamiseksi ja menetin kaiken. Oli aloitettava täysin alusta.

TOIVO JA USKO

Sitten löysin crossfitin. Aloitin treenit pohjakunnosta pystymättä mihinkään ja jaksamatta mitään. Kivut alkoivat kuitenkin pian helpottaa ja lääkkeet vähentyä. Löysin toivon. Toivosta heräsi usko. 

Vuonna 2014 perustin oman salin CrossFit Kirkkonummen ja elämä alkoi pikku hiljaa tuntua elämältä. Tarinalla ei kuitenkaan ole vielä onnellista loppua, mutta onko koskaan. Elämä on jatkuvaa ylä- ja alamäkeä. Juuri kun luulee että helpottaa, seuraava haaste odottaa jo nurkan takana.

Treenasin tässä vaiheessa tosi paljon ja tosi kovaa. Puskin koko ajan eteenpäin yrityksen kanssa ja hoidin arkea.

Minulle alkoi tulla kemikaali,- ääni-, ja valoyliherkkyyttä. Menin illalla nukkumaan korvatulpat korvissa, silmälaput silmillä ja makuuhuoneen ovi kiinni. Välillä niin piti tehdä myös päivisin. Alkoi tulla taas unettomuutta, paniikkikohtauksia, rytmihäiriöitä, kroonista väsymystä ja elin vuosia sankassa sumussa. Kipuja oli jatkuvasti jossain kohtaa kehoa. Aamuisin olin kuolemanväsynyt ja se kuolemanväsymys jatkui iltaan asti. Sen paremmin sitä ei voi kuvailla.

 

Elämä oli taas selviytymistä päivästä toiseen. En jaksanut mitään muuta kuin työni ja minun piti nukkua myös päivisin jotta jaksoin. Treenit olivat ainoa asia, jonka avulla unohdin pahan oloni edes hetkeksi ja ja tunsin itseni vahvaksi. Se tunne oli kuitenkin harhaa, sillä samalla olin heikompi kuin koskaan elämässäni, sillä kova treeni oli saanut minut oravanpyörään uudelleen.

 

Sitten tuli välilevyn pullistuma ja vaikeat alaselän kivut kolmeksi vuodeksi. Tuntui kuin kaikki menisi taas koko ajan huonompaan suuntaan, mutten tiennyt mistä se johtui. Ramppasin yhtenään lääkäreillä eri oireiden kanssa, mutta mikään ei auttanut. Sitten vihdoin selkäkipujeni vuoksi palkkaamani personal trainer yhtäkkiä ymmärsi, että olin klassisessa uupumus- ja ylirasitustilassa joka oli kestänyt todennäköisesti jo vuosia. Tästä alkoi parantuminen. 

ÄLÄ KOSKAAN LUOVUTA

Aika pitkä ja raskas tarina. Hyvä, jos jaksoit lukea tähän asti. Haluan vain sanoa, että aina on toivoa ja että kaikki loppuu aikanaan. Minulla ei ole vuosiin ollut mitään kipuja ja voin ensimmäistä kertaa elämässäni sanoa olevani oikeasti onnellinen ja vahva.

 

Omat haasteeni ja erityisesti CrossFit on antanut minulle voimia selvitä jokaisesta uudesta haasteesta helpommin kuin edellisestä. Se on opettanut myös kärsivällisyyttä. Mikään ei kestä loputtomiin.

Omaan oloon, terveyteen ja hyvinvointiin voi vaikuttaa itse enemmän kuin kukaan tai mikään muu. Omalla mielellä ja teoilla on valtava voima. Voi tehdä niitä valintoja jotka edesauttavat hyvinvointia tai sitten niitä, jotka edesauttavat pahaa oloa. Ne valinnat jotka ovat helppoja ja kivoja toteuttaa, yleensä edesauttavat pahaa oloa. Ne valinnat joita on vaikea ja tylsä toteuttaa, edesauttavat yleensä hyvinvointia.

Kumpia valintoja sinä yleensä teet?

 

Elämäntapani ovat nykyään tietysti terveellisempiä kuin nuorempana ja aloin jossain kohtaa muutenkin tehdä oikeita valintoja. Olen löytänyt kultaisen keskitien ja armollisuuden itseäni kohtaan. Tasapainon myötä olen ymmärtänyt mieleni voiman. Ymmärrän nyt, että se fyysinen vahvuus jota tavoittelin koko aiemman elämäni, tulikin lopulta henkisen hyvinvoinnin myötä. Tätä samaa mahdollisuutta muutokseen pyrin tuomaan esille myös valmennuksissani ja voimaannuttaa ihmisiä ottamaan oikeita askeleita kestävän hyvinvoinnin suuntaan. Vahva mieli ja keho harvoin kaipaa äärimmäisyyksiä, mutta tarvii tasapainoa. 

 

MIKÄÄN EI KESTÄ LOPUTTOMIIN

Ai niin. On tässä tietysti tapahtunut vuosien mittaan tosi paljon kaikkea hyvääkin. :)

 

Olen saanut kokea paljon asioita, joita moni ei saa. Olen käynyt armeijan ja päässyt turvaamaan rauhaa Kosovoon ryhmänjohtajana, jossa sain paljon erilaisia luottamustehtäviä. Sain tehdä Kosovossa myös radiojuontajan töitä, sillä meillä oli yhdessä Sanna Suopangin (joka on muuten minun yhtiökumppanini) kanssa oma radio-ohjelma. Olen opiskellut poliisiksi ja tehnyt poliisin työtä lyhyen aikaa, saanut olla tekemässä pitkää elokuvaa tuotantopäällikön roolissa, ollut EU:n taistelujoukoissa ammattisotilaana, päässyt mukaan Duudsonit Päällikkö tv-ohjelmaan ja perustanut kolme yritystä. Olen saanut myös vuosien varrella auttaa tuhansia ja tuhansia ihmisiä hyvinvoivampaan ja vahvempaan elämään.

 

 Jos vahva elämä on mahdollista minulle, se on sitä myös sinulle.

 

0W4A7385-min_edited.jpg